Liekkilammet 08.05.2013

Iltapäivästä Liekkilammille kunhan vain sai työpäivän tunnit täyteen. Tällä kertaa päätin lähteä veneellä. Soutelin suoraan takimmaliselle lammelle ja aloin kalastamaan lammen sillan puoleista puolikasta. Heitin ankkurin pohjaan ja aloin kalastaa. Ihmettelin, että vene lipuu tuulessa, vaikka ankkuri on pohjassa. Tietenkin solmu oli ollut huono ja nyt se ankkuri on siellä lammen pohjassa valmiiksi seuraavaa kertaa varten...

Oranssi booby, valkoisilla silmillä, siimaan ja kalastamaan. Eipä aikaakaan, kun oli ensimmäinen kala kiinni. Pieni ~40cm kirre, otin kalan ylös ja siivosin sen kylmälaukkuun. Heti seuraavalla heitolla tuli sitten karkuutus. Muutama heitto lisää ja taas kala kiinni. 45cm kirre tällä kertaa. Tälle kalalle myös suolistustoimenpiteet ja kylmäkassiin. Ajattelin myös kokeilla hieman pintaperhoa, mutta siihen ei kukaan halunnut puraista

Seuraavaksi siirryin pyöreälle lammelle, lähelle Liekkilän siltaa. Siitä boobyn kelpuutti 65 senttinen mörkö kirjolohi. Se oli jo astetta työläämpi haaviin saatava. Kyseinen kala sai kuvaamisen jälkeen mennä takaisin. Kiintiö oli kalastettu täyteen. Toki olisin sen 40 senttisen tilalle kelpuuttanut tuon 65 senttisen mielelläni, mutta päästäpä pieni kala pois, onkiaksesi kiintiöön isomman, varmasti jää ilman kalaa...

Rakensin myös kameralle kaularemmin ja kuvailin vähän videota reissulta. http://www.youtube.com/watch?v=o8D57JESP_8
 

65cm

Lampikalassa liekkilammilla

Hiivatin aikainen herätys, jotta ehtisi iltapäivällä kalaan. Huominenkin kun tuhraantuu koirakisoissa, eli siis kalaan ei olisi asiaa. Päätin valita kohteeksi Liekkilammet, kun niistä on jo melkein kaikki jäät pois. Iltapäivästä ehdin lupien ostoon. Mainittakoon, että Nykäsen Matti poistui antiikkikahvilasta, kun minä lampsin sisään. Muutama heeitto ekalle lammelle ja totesin, että tässä tuulessa ei kannata siinä kohtaa heitellä. Menin takimmaisen lammen ihan takapäähän, pikku kiipeilyähän se kivijyrkänne vaati, jotta löytyi sulapaikkaa, johon heittää. Ei siinä montaa heittoa kulunut, kun pinkkiin boobyyn tälläsi 50cm taimen. Viimeinen pilkkikalasatsi lampiin oli taimenia. Kala autoon kylmään ja kahvitauko. Hiltusen Jyrki kertoi saaneensa tosi ison kirjon toisesta lammesta.
Taas samat kuviot, ekalta lammelta ei mitään, mutta taemman lammen päästä, lähemmästä tällä kertaa) oranssivalkoiseen boobyyn tälläsi kirjolohi. Ja tällä kertaa oikein porsas. Hetken uiteltuani sain sen haaviin. Kalalle oli kertynyt mittaa 62 senttiä ja se oli täynnä mätiä, veikkaan, että yli kolmen kilon kala. Enempää en sitten kalastanutkaan, vaan lähdin kotiin siivoamaan kalat.



viiskymppinen taimen



62cm porsas

Kesän ensimmäinen venekeikka

Sen verran flunssa helpotti, että uskalsin lähteä aamusta kalaan. Alunperin piti mennä Muurameen, mutta olin vielä eilen niin huonossa hapessa, että en uskaltanut lupia varailla. Tiedä sitten olisiko niitä ollutkaan.
Aamulla olo tuntui hyvältä ja Vaajavirran rantaan venettä vesille virittelemään. Alkuun kalastelin Paloniemen alapuolella tyynessä kohdassa ja karkuutin ~40 senttisen taimenen näköetäisyydeltä. Siitä soutelin vanhan voimalaitoksen alapuolelle tuulensuojaan heittelemään. Kannatti mennä. Pian muddleria puraisi viisnelonen istaritaimen. Kala olla jurotteli pohjassa, mutta sain otuksen veneeseen asti ja ruokakalaksihan se päätyi. Vähän menee erilailla virtakalastukset tänä keväänä verrattuna edelliseen. Oli muuten viimeinen hetki rauhalliseen kalastukseen vanhan voimalan alapuolella. Pois ajaessa huomasin, että tulvaportti oli avattu ja äskeisessä tyvenessä ottipaikassa velloi kunnon koski.

Vanha voimalaitos

54 cm

White Marabou Muddler

Talviloman aloitus Vaajavirralla 12.04.2013

Talviloman kunniaksi karkasin vähän aiemmin töistä ja suuntasin iltapäivästä Vaajavirralle. Ajattelin mennä Paloniemen kärkeen ensin, mutta huomasin jään sulaneen sen verran, että vierasvenelaiturin päästäkin pääsisi jo heittämään. Sitäpaitsi jään reunojen lähellä pintoi kaloja.
Ensin kokeilin muutamalla erilaisella pinturilla, mutta ne eivät tuntuneet kaloja kiinnostavan. Vaihdoin mustaan pikkuliitsiin ja kokeilin heti pinnan alta. Mustalla pikkuliitsillä sain ~30cm pikkutaimenen tärppäämään. Sen enempää tapahtumia ei liitsiin sitten tullutkaan. Vaihdoin vähän jykevämpään vapaan ja upposiimaan. Ja siiman päähän White Marabou Muddler. Eipä aikaankaan, niin oli taas taimen kiinni. Tällä kertaa haavissa kävi 47cm istari. Jatkoin Muddler- kalastusta ja käytin haavissa vielä 45cm tosi laihan talvikkotaimenen, istari sekin näytti olevan. Hyvin alkoi loma. Ei tähänastisten kokemusten perusteella Vaajavirrasta tuolla lailla koskaan kalaa tule, vai lieneekö trendi muuttumassa parempaan suuntaan Koukun ja Paukun aktiivisen kalaveden ja kalakannan hoidon seurauksena?

~30cm

45cm

47cm

Vaajavirrassa on kala!

Ajattelin tänään aloittaa blogin liittyen kahteen rakkaimpaan harrastukseen, eli kalastukseen ja vinttikoiraharrastukseen. Sitäpaitsi kaikilla kovilla perhokalastajilla on blogi, jossa kaloilla voi kehuskella.

Heräsin tänään aamulla jo viideltä, ja aloitin työt kuudelta. Tarkoituksena suunnata jälleen kerran Vaajavirralle kalaan. Ehdin virralle noin 14.30 ja menin ensin voimalaitoksen yläpuoliselle perhokalastusalueelle. Tänä keväänä on yliolanheitto alkanut, ainakin omasta mielestä, sujumaan kohtuudella. Joten heittelin viime vuoteen verrattuna todella pitkiä heittoja kuulanymfeillä "kahluualueen" ja syvän rajamaille. Minkäänlaisia tapahtumia ei perhokalastusalueella ollut. tarkoituksena oli siirtyä vierasvenelaiturin päähän, mutta se oli varattu, ei sinne kolmatta vispaajaa mahdu yhtä aikaa, joten jouduin menemään hetkeksi Paloniemen kärkeen. Siellä ei tullut heitettyä kuin pari heittoa vaikeassa tuuliolosuhteessa. Huomasin laiturin vapautuvan ja siirryin sinne. Pari laiturilla kalastanutta kaveria tuli vastaan ja kuulin heiltä laiturin päästä eilen tulleen alamittaisia harjuksia ja taimenia. Tuuli häiritsi heittämistä edelleen ja erinäiset uppoavat perhot eivät tuottaneet tulosta. Tuuli alkoi rauhoittua ja huomasin pari vaaleanruskeaa vesiperhosta räpiköivän vedessä. Ja näin kalan tuikkirenkaan myös. Ei kun perhorasialla ja pintaperhoa kehiin! Tämä ei todellakaan ole normaalia minun perhokalastuksessa. Tuuli sotki heittoa edelleen, mutta olisikohan ollut toinen tai kolmas onnistunut heitto kun kala nousi perhoon, mutta ei tarttunut kiinni. Kalastusjännitys nousi heti ihan eri tasolle. Homma ikään kuin sähköistyi. Näin pari tuikkia lisää ja päätin jatkaa urheasti pintaperholla. Tuulikin rauhoittui ja heittely alkoi olemaan mukavaa. Sitten se tapahtui, perhon luona mulahti ja kala oli kiinni. Kovin isolta se ei tuntunut. Uittelin kalan haaviin ja siinä se oli haavissa laiturilla, 30 senttinen harjus. Kovin se tuntui kivalta saada Vaajavirrasta kala reilun kauden turhien reissujen jälkeen.

Sitäpaitsi vaikuttaa siltä, että tämä blogin pito on lääke kalaonneen. Kaikilla kovilla perhoukoilla on blogi...