Joulupukki oli tänä vuonna tajunnut, että mistä kiikastaa ja oli säkkiinsä ahtanut uudet kahluukengät. Niitä sovitellessa sitten iski tajuntaan, että kahluuhousuihin saa itsensä sulloa. Nakkikin on löysemmässä kuoressa, kuin minä kahluuhousuissa. Siitä sitten tietysti iski kimmokkeen vähentää ruokavaliosta hiilihydraatit vähiin ja aloittaa taas viime talvena vähemmälle jäänyt hiihtoharrastus. Loppiaisesta oikeastaan aloitin projektin; mahtua taas kalastusvehkeisiin. Tämän hetken saldo on ~250km suksilla ja 11 hävitettyä kiloa. Tosin on kyllä mistä ottaa. Kahluuhousutestikin osoittaa selvää edistystä, nyt pystyy jo kumartumaan ne jalassa. Toivottavasti trendi jatkuu ja housujen vyöllekin tulisi oikein tähdellistä virkaa ennen kalastuskauden varsinaista aloittamista.
Visionin litteää perhorasiaa on täytetty erilaisilla larvoilla, nymfeillä ja pupilla. Vieläkin tosin askiin mahtuu perhoja ihan reippaasti. Hylkyyn heitin aika ison kasan rähjääntyneitä ja surkeasti sidottuja perhoja. Täytyy muistaa, että vasta kolmas talvi perhojen sitomisen opettelua on nyt käynnissä. Miksei sitä jo jotain ole oppinutkin, mutta esim. laskuvarjohäkiläisiä pintaperhoja on harjoiteltu myös. Sitomista auttamaan hommasin perhokolmiosta Danvise innovation cam sidontapenkin. Kapine vaikuttaa huomattavastikin paremmalta kuin vanhat kiinteät "kympin" penkit.
 |
| Danvise Innovation Cam |
Pyöritysmahdollisuus tuntuu auttavan monessa kohtaa. Lisäksi jouseen saa materiaaleja kivasti kiinni siksi aikaa, kun pitää tehdä jotain muuta kohtaa perhossa. Pakkohan se oli ostaa, kun oli kerran tarjouksessa. Tänään ajattelin värkätä muutaman Kuparijussin, ameriikan kielellä Copper John. Laitetaan nyt vielä kuva ensimmäisestä.
Kuparijussi
Palataan taas aiheeseen viimeistään ensimmäisten kalareissujen jälkeen. Toivottavasti kiloja on hävitetty enemmän seuraavaan kirjoitukseen mennessä, kuten sanottu: Varaa on!
