Senttejä puuttuu, Vaajavirta 28.06.2012

Menin yhdeksän huitteilla illalla katsastamaan Vaajavirran tilanteen. Ekalla heitolla yritti taimen pinnassa uitettuun streameriin kiinni, muttei pysynyt kuin pari sekuntia. Hieman sen jälkeen sama streameri hauleilla pohjaan ja "larvastamalla" toinen tärppi. Se pysyi haaviin asti kiinni. Mittaus antoi tuloksen 47cm, joten kala takaisin kasvamaan. Voimaa sillä penteleellä oli, turha puhua mistään lötköistä, vaikka istari olikin.

Vaajavirran vajaa

Juhannuslohet 22.06.2012

Varasin Muuramenjoelle aamuvuoron juhannusaatolle, eli aamuneljästä kahteentoista. Siis aikaisin sai herätä juhannuksen viettoon. Eipä ollut nelos- ja ysitiet ruuhkaisia, kun Muurameen ajoin. Kamppeet niskaan ja kalaan. Kävin ensin vakipaikat, palokunnan montun ja mutkan kosken alta, kokeilemassa, mutten saanut mitään. Alempaa, pienen saaren, vastapuolelta iski sitten ensimmäinen kirre mustaan boobyyn. 45 senttiä oli kalalla mittaa. Kiertelin alakautta autolle laittamaan kalan kylmään ja juomaan kahvit. Suvannolle oli sillä välin ilmestynyt tod. näk. Jyrki H. kalastamaan, jos en ole sekoittanut ihmisiä... katselin vastarannalta, kun virrasta nousi kirre helponnäköisesti. Kun paikka vapautui hipsin sinne itse. Aikani uittelin suvannossa kaikenlaista, sitten virtakohtaa kolutessa nasautti toinen kirre mustaan, fluorikeltaisella kuulalla varustettuun, pikkuperhoon. Pirteä oli kala, teki monta syöksyä ennen kuin sen sain haavittua. Oudon mallinen oli tämä kirjolohi. Sillä oli varmaan jonkinasteinen kasvuhäiriö, kun se oli vähän sellainen s- kirjaimen mallinen. No reippaassa kunnossa tuntui kala olevan, eli ei varmaan outo rangan malli suuresti haitannut. Sekin kala kylmäkassiin ja lisää kahvia naamaan. Hetken kalastelin vielä C&R- meininkillä, mutta enää ei tullut ceetä eikä ärrää. Eikun autoon ja kotiin päiväunille, että jaksoi illalla vielä käydä kokon katsomassa.

Hyvää Juhannusta kaikille

Pieni on kaunista, Rutajoella 20.6.2012

Koko päivän vaivasi kalvava mielihalu päästä illaksi kalaan. Kohdevalinnaksi sattui tällä kertaa Rutajoki. Mielessä tosin kaihersi viime kesän, ukkoskuurojen sävyttämä, munat pataan reissu. Silloin oli makkarat ja puutkin mukana, muttei tulivehkeitä. Syötiin sitten Timon kanssa makkarat raakana.
Nyt ei menneet munat pataan, Rutajoen pientaimenkanta on maineensa veroinen. Melkein joka kiven takana on kala. Tulvakin oli laskenut, ja joki oli ehkä jo turhankin kuiva. Tosin nyt pystyi kävelemään koskia pitkin ja ronkkimaan kiventakusia. Pikkutaimenet olivat innokkaina mustiin perhoihin, joissa oli ripaus pinkkiä tai punaista kaverina. Musta Leech pinkilä kuulalla, punaperä ja musta nymfi pinkillä kuulalla tuntuivat toimivan. Kymmenkunta pikkutaimenta käytin vapautettavana ja varmaan kolme kertaa sen verran pääsi karkuun. Vitosluokan vapa on noille liian jämerä. Harjuksista tai isommista taimenista ei ollut mitään havaintoja. Hyttysiä oli hemmetisti.

Pieni luonnontaimen

Kisailua kaupissa 17.06.2012

Sunnuntaiaamu ja suunta kohti Tamperetta. Pirkko olikin kissanäyttelyssä, joten kahdestaa Eelin kanssa lähdettiin matkaan. Marjo tuli kaupungista kyytiin kolmen whippettinsä kanssa. Kisa kisattiin loistavissa rataolosuhteissa, tuloksena Ukon uusi ennätys 480 metrillä 35.88. Muuten kisa meno aiempien tapaan. Startista keulaan ja pidetään piikkipaikka maaliin asti. Vielä olisi kolme kymmenystä matkaa 2004 MM-kisoissa tehtyyn rataennätykseen.

tulostaululta

 

Pinturointia Havulammella

Nyt on tällainen laatuaikaa miesväen kesken viikonloppu. Mietittiin Eelin kanssa, että mitähän tehtäisiin. Kalaanlähtö sai meiltä molemmilta äänen. Päätettiin uhrata 30 euroa lupamaksuun, tosin luvalla saa ottaa 5 kalaa, vaikka hintavahan tuo on. Varsinkaan kun viime kesänä paras reissu tuonne tuotti kolme kalaa. Kamat autoon ja menoksi.
Kovasti oli pinta-aktiivisuutta havaittavissa. Sidoin perukkeeseen boobyn ja alettiin heitellä. Eeli aloitti kalansaannin, lipassa pyristeli ahven, yhdessä tuumin päästettiin se takaisin uimaan. Ensimmäinen puoli tuntia boobyllä tuotti pari hentoa vetoa, mutta ei oikeita tärppejä. Pinta-aktiivisuuden jatkuessa vaihdoin siimaan pinkin foamimurkun. Ekalla heitolla kala iski, mutta ohi. Muutaman heiton päästä oli kala jo kiinni. Sain kalan ylös ja homma jatkui. Toisen kalan jälkeen pidettin Eelin kanssa mehu- ja kahvitauko. Takaisin kalaan ja pian oli kolme kalaa lisää kylmälaukussa. Parasta oli kuulla tahnapalloilla kalastavien vanhojen herrojen lammen yli kiirinyt kommenttti: "Tuohan saa kaloja paremmin kuin kukaan meistä". Eeli oli haavimiehenä neljälle kalalle, ihan hyvin kuusivuotiaalta.
Tämän päivän väri oli selkeästi pinkki. Ei ne perhot aina tarvitse niin hienoja olla. Persiinalusesta ja yhdestä häkilähöyhenestä väsätyt foamimurkut toi kaikki viisi kalaa kolmeen ja puoleen tuntiin. Kiva viikonlopun aloitus.

Eeli 6 vuotta, ja haavittu kala.

Tähtisprintteri 2012

Ukko voitti siskonsa hyvän lähtönsä ansiosta alkerissä ja finaalissa. Hyvinkään vanha (2003 vuodelta) rataenkka parani molemmilla juoksuilla, uusi ennätys kirjataan nyt 21,11, 280m. Eli nyt Ukon nimen eteen voi liittää TS2012 arvonimen. Muut afgaanit taisivat olla näytelmissä tuomarinkartanolla. Radalla sentäs, vaikkei juosseetkaan :)

K-SVKK:n tähtisprintterit

Aktivisuus palkitaan

Aika monta reissua on tällä viikolla Vaajavirralle tehty, pieni harjus on käytetty haavissa ja tapahtumia on ollut joka kerta, huonosti vain on tullut ylös kalaa. Tänän menin larvastamaan Paloniemen penkkaa, mutta ei tulut tärppejä. Sain ajatuksen ruveta heittelemään streameriä ilman hauleja virtaan. Royal Coachmanista nasautti taimen ohi. Isot pyörteet vain jäi. Vaihdoin mustan marabou-streamerin tilalle ja penkan läheltä siihen nousi ensimmäinen mittakala, minkä Vaajavirrasta olen saanut. Just 50 senttinen taimen. Kiitos vaan ystävälliselle virppamiehelle haavimisavusta ja valokuvaamisesta. Nyt on taneli savustuspöntössä. Meillä syödään taimenta iltapalaksi. Kala oli luonnollisestikin eväleikattu istari. Kalastus päättyi siihen paikkaan, samantien kala autoon ja kotiin, ei nimittäin ollut minkäänlaista kylmälaukkua mukana. Nyt on hyvä fiilis kieltämättä.

Kalastusta ja perhontekoa

Perjantai-ilta ja Vaajavirralle perhokalaan. Reissun tarkoituksena hankkia vähän raitista ilmaa ennen yötä, kun pitäisi pikkuisen saada nukuttua ennen lauantaiaamun (yön) herätystä Muuramenjoelle. Tulihan sitä Vaajavirtaa koluttua ja alamittainen taimenkin haavissa käytettyä. Larvastusta salakkastreamerillä...

Lauantain Muuramen reissu meni sitten kokolailla vituralleen. kaikinpuolin mukava reissu muuten, mutta karkuutin molemmat kirjot, jotka perhoni huolivat. Vesikin oli hiukka korkealla. Edelleen oli paikoitellen kahluuvehkeet luontopolulla tarpeen. Ensimmäinen kirjo meni vapaana olleen siiman kiinnijuuttumiseen kalan syöksyessä. Äkkipysäys katkoi siimat. Toinen kala oli jo puoliksi haavissa, mutta onnistui vielä siitä pyörähtämään karkuun = menen heti tilipäivän tullen ostamaan haavin, jossa on vähän vartta. Perhohävikki oli kanssa valtava, koska kalat oli kaivettava ihan pohjasta.

Tänään ei sitten kalastettu, vaan täydennettiin booby- ja streamervarastoja. Tässä yksi sidontatyön tulos kasteltuna.